Lukuvuositiedote 2019-2020

 

Lukuvuoden tavoitteet ja painopistealueet

Tavoitteenamme on tarjota laadukasta perusopetusta kaikille Seikelän oppilaille. Se on nykyaikaistetussa Seikelässä helpompaa, sillä siisti ja asiallinen työympäristö motivoi sekä henkilökuntaa että oppilaita. Opiskelumotivaatiota pyrimme nostamaan reilulla, mutta jämptillä opiskeluilmapiirillä, missä hyväksytään yksilölliset erot ja käyttäydytään hyvin kaikkia kohtaan.

Maskun kunnan perusopetuksessa painotetaan oppimiskäsityksen osalta alla olevia asioita. Painotukset muodostettiin opettajakyselyn pohjalta (Seikelässä opettaja-ohjaajakysely kevätpalaverin yhteydessä), jossa jokainen kunnan opettaja sai mahdollisuuden nimetä omasta mielestään viisi tärkeintä uuteen oppimiskäsitykseen liittyvää asiaa.

  1. Oppilas nähdään Maskun kunnan perusopetuksessa aktiivisena toimijana. Hän oppii asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.

  2. Oppiminen tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten kanssa.

  3. Oppilaalle annetaan myönteistä palautetta monipuolisesti ja realistisesti. Suurin osa arvioinnista on luonteeltaan formatiivista eli jatkuvaa.

  4. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on tärkeää, koska niiden avulla elinikäinen oppiminen on mahdollista. Oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia asioita ja toimimaan itseohjautuvasti ja sinnikkäästi.

  5. Kaiken oppimisen perustana on oppimisen ilo. Jokaisen oppilaan positiivinen kohtaaminen ja huomioiminen koulun arjessa rohkaisevat ja vahvistavat oppilaan luottamusta omiin taitoihinsa.

Opetusta eheytetään mahdollisuuksien mukaan. Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana. Tavoitteena on, että oppija saa kokemuksia useiden eri aineiden monialaisesta yhteistyöstä. Lukuvuonna 2019-2020 Seikelän koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana maaseudun elämää ennen ja nyt. Kolmannella ja neljännellä luokalla on lisäksi koko vuoden kestävänä aiheena perinnetaidot ja -kulttuuri. 

Oppilaskunta jatkaa aktiivista toimintaansa Lea Ristimäen johdolla. Välituntisin liikutaan aktiivisesti Vipinää välkälle -ohjelman mukaisesti, jossa kutosen oppilaat liikuttavat pienempiä. Oppilaiden liikuntamahdollisuuksia lisätään myös kerhoin. Seurat (mm. Maskun Tempo, MaPS, Maskun Kataja) pitävät kerhoa maanantaisin 13.45-14.45 ja 14.45-15.45. 

Tavallista arkea väritämme totuttuun tapaan urheilu- ja teemapäivin, retkin ja leirikouluin sekä joulu- ja kevätjuhlin.  Syysmarkkinoiden la 29.9. tulot ja vanhempainyhdistyksen tuki auttavat myös retkien ja vierailujen järjestämistä.

Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö

Oppilaiden osallisuus 

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Kodin ja koulun yhteistyö 

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Koulun ja kodin yhteistyöpäivä on la 28.9.2019. Korvaava vapaapäivä on to 9.4. 

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa 

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Maskun kunnan perusopetuksen yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö

1. Maskun kunnan koulut toteuttavat hyvää ja turvallista koulupäivää seuraavasti:

- Tiedostetaan, että positiivinen ilmapiiri koulussa on kaikkien vastuulla.

- Opastetaan ja osallistetaan yhdessä tekemiseen ja toisten auttamiseen.

- Ohjataan toisten ihmisten kunnioittamiseen.

- Noudatetaan yhteisiä sääntöjä.

- Toimitaan koulun turvallisuussuunnitelman mukaisesti.

2. Kodin ja koulun yhteistyö

- Kunnan kaikissa kouluissa toimii vanhempainyhdistys, joissa opettaja tai rehtori toimii linkkinä kotien ja koulun välillä.

- Lukuvuosittain järjestetään yhteinen päivä tai tilaisuus kodille ja koululle, jonka teema on koulukohtainen ja vaihtuu vuosittain.

- Vanhempainillat, vanhempainvartit, arviointi- tai opintokeskustelut kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

- Wilma https://masku.inschool.fi/ toimii ensisijaisena tiedotuskanavana koulun ja kodin välillä. Puhelimitse tapahtuvien yhteydenottojen tulisi tapahtua virka-aikana 8.15-16.00

- Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan.

3. Muut yhteistyötahot

- Yhteistyötä pyritään edistämään eri tahojen kanssa ja huomioimaan paikallinen historia ja elinkeinoelämä oppiaineiden opetuksessa.

- Esimerkkejä yhteistyötahoista:

  • Maskun srk

  • Maskun ja lähiympäristön historialliset kohteet, kuten kirkot, linnat ja kartanot

  • Maskun hyvinvointipalvelut (vapaa-aikapalvelut)

  • Kirjasto

  • Muut oppilaitokset (toinen aste)

  • Suomen Punainen Risti

  • Lähiseudun yritykset ja yhdistykset

Turvallisuus

Turvallisen liikkumisen edellytyksenä on liikennesääntöjen ja turvallisuusohjeiden tunteminen. Mikäli lapsen koulumatkalla on esimerkiksi vaarallisia tienylityspaikkoja, vanhempien on varmistettava, että hän tuntee ja ymmärtää liikennesäännöt oikein. Luokkien liikkuessa pyörillä kypärä on ehdoton, mutta pyöräilykypärää tulee käyttää myös koulumatkoilla.

Vanhempien tuodessa lapsiaan kouluun ovat Aarnentien bussi- ja tuontitasku sekä Kotilon ja Seikelän päiväkodin välissä oleva tasku ainoita mahdollisia "tiputuspaikkoja". Pyöräkatoksen edustaa ja opettajien parkkipaikkaa EI ole mahdollista käyttää tähän tarkoitukseen. Lyhytaikaiseen pysäköintiin voi käyttää sepelialuetta bussitaskun ja pyörätien välissä.

Jokaisen oppilaan on tunnettava olonsa turvalliseksi koulupäivän aikana. Sen varmistamiseksi Seikelän koulu toimii alkavanakin lukuvuotena opetusministeriön rahoittamassa KiVa Koulu-hankkeessa, jonka tarkoituksena on vähentää kiusaamista ja lisätä kouluhyvinvointia.

Kiusaamistilanteissa käytämme seuraavaa KiVa-koulun toimintamallia:

1. Vaihe

Tilanne pyritään ratkaisemaan välittömästi. Jokainen aikuinen puuttuu kiusaamiseen. Opettaja tai tai koulun muu aikuinen keskustelee ja auttaa lapsia.

 - Kiusaaja pyytää anteeksi.

 - Kiusaaja lupaa, ettei kiusaaminen toistu.

 - Yhdessä sovitaan, mitä tehdään jos kiusaaminen toistuu. (seuranta)

2. Vaihe

Luokanopettaja/rehtori selvittävät tilannetta keskustelemalla sekä kiusaajan että kiusatun kanssa. Tarvittaessa asia siirretään KiVa-tiimille. Selvittelykeskustelussa sovitaan, mitä tehdään, jos kiusaaminen kuitenkin toistuu. (seuranta)

3. Vaihe

KiVa-tiimin seurantakeskustelu kiusaajan ja kiusattujen kanssa

4. vaihe

Mikäli kiusaamista edelleen, yhteydenotto sekä kiusaajan että kiusatun vanhempiin. (seuranta)

5. Vaihe

Tapaaminen kiusaajan, kiusatun, heidän huoltajiensa, luokanopettajan ja rehtorin kesken. Tapaamisessa laaditaan kirjallinen selvitys kiusaamistapauksesta ja seurannasta.

6. Vaihe

Törkeissä tapauksissa oppilashuoltoryhmä tekee lastensuojelu- ja/tai rikosilmoituksen.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidolliset keinot

Pukeutuminen

Onnistuneen koulupäivän edellytyksenä on myös oikea pukeutuminen. Erityisesti muistutetaan pakkasaamuista, jolloin mukaan on jokaisen oppilaan otettava asianmukainen päähine ja hansikkaat. Ulkohousut on myös hyvä pukea päälle!

Liikuntatunnit

Liikuntatunnit pidetään elo-lokakuussa ja huhti-toukokuussa ulkona aina sään salliessa. Liikuntavarusteisiin kuuluvat:

  • verryttelupuku tai muu ulkoasu (ei farkut)

  • shortsit ja t-paita tai jumppapuku kannattaa pakata jumppapussiin kouluun valmiiksi sadepäivää odottamaan

  • lenkkarit

  • syksyllä lippis tai huivi ja talvella pipo

  • luistelukaudella kypärä pakollinen

  • 1.-2. -luokilla kasvopyyhe

  • 3.-6. -luokilla iso pyyhe

Oppilaan henkilökohtainen omaisuus

Oppilas saa tuoda mukanaan oman matkapuhelimen, mutta sen on oltava suljettuna koko koulupäivän ajan. Erityistapauksista voi keskustella oman luokanopettajan kanssa. Lisäksi muistutetaan, että matkapuhelimet ym. henkilökohtaiset tavarat tuodaan kouluun omalla vastuulla.

Menettely poissaolojen varalta

Koulunkäynti on oppilaan työtä. Vanhempien/huoltajien tehtävänä on tukea oppilasta positiiviseen suhtautumiseen koulunkäyntiä ja sieltä saatavia tehtäviä kohtaan. Huoltaja on tärkeässä roolissa tukiessaan lasta koulunkäynnin onnistumisessa. Joskus koulunkäynnissä on haastetta ja poissaoloja syystä tai toisesta kertyy. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan lapsensa opettajalle poissaolon syyn. Ensisijaisesti toivomme tietoa Wilman kautta heti sairauden ilmaannuttua. Poissaolo merkitään Wilmaan kohtaan tuntimerkinnät.

Masku on ottanut käyttöön maakunnallisen toimintamallin, jonka avulla pyritään oppilaan koulupoissaoloihin puuttumaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta opiskeluissa eteneminen ei vaarantuisi. Varhaisen puuttumisen avulla pyritään ehkäisemään pahemman kierteen syntyminen ja sitä kautta mahdollinen syrjäytymisriski.

Tämän uuden toimintamallin myötä opettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan, kun poissaoloja on enemmän kuin 50 tuntia. Mikäli sen keskustelun pohjalta tulee ajatus, että oppilas saattaisi hyötyä asian lisäselvittelystä, opettaja on yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, joka kutsuu oppilaan vanhempineen neuvotteluun. Neuvottelussa on tarkoitus käydä perheen kanssa koulunkäynnin tilanne kokonaisvaltaisesti läpi ja yhdessä etsiä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Neuvottelussa on oppilaan, huoltajien, opettajan ja koulukuraattorin lisäksi paikalla ainakin kouluterveydenhuollon edustus (terveydenhoitaja, lääkäri ja tarvittaessa alueen oma lastentautien erikoislääkäri). Tämän uuden toimintamallin toivotaan antavan mahdollisuuksia etsiä yksilöllisiä ratkaisuja oppilaan koulunkäynnin turvaamiseksi.

Ennalta tiedettävää poissaoloa anotaan Wilman kautta. Anomus tehdään kohdasta Hakemukset ja päätökset, loma-anomus alle 7 päivää (luokanopettaja myöntää), loma-anomus yli 7 päivää (rehtori myöntää). Yli kuukauden mittaisiin lomiin luvan myöntää koulutoimenjohtaja. Huom! Kohtaan "Hakemukset ja päätökset" pääsemiseksi Wilmaan on kirjauduttava nettiselaimen kautta (myös puhelimesta).

Anomus on tehtävä hyvissä ajoin ennen lomamatkan alkua. Lomamatkan aikana huoltaja on vastuussa lapsensa opinnoista eikä jälkeen jäämistä yleensä paikata koulun antamalla tukiopetuksella. Suositeltavaa onkin, että lomamatkat sovitetaan koulun lomien yhteyteen.

Opetussuunnitelma

Uusin opetussuunnitelma astui voimaan syksyllä 2016. Maskun opetussuunnitelma

Arviointi

Maskun kunnan arviointikulttuuri 

Maskun kunnan koulujen arviointikulttuuri pohjaa oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on laajassa merkityksessä yksilön ihmisenä kasvamista ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilas nähdään aktiivisena toimijana, joka itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa oppii uusia tietoja ja taitoja sekä oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan.

Maskun kunnassa tiedostetaan koulun merkitys siinä, minkälaisen kuvan oppilas muodostaa itsestään oppijana ja ihmisenä. Siksi arviointikulttuurissa ja sen kehittämisessä keskitytään siihen, että oppilaan arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja kehittävää. Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on olla monipuolista ja oppimista edistävää, ja siihen liittyvän palauteen rakentavaa ja tavoitelähtöistä.

Opetussuunnitelman keskeisiä arviointikulttuurin piirteitä ovat

  • Rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri

  • Oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa

  • Oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan

  • Arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys

  • Arvioinnin monipuolisuus ja jatkuvuus

  • Arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa

Arviointikulttuurin tärkeä osa on myös kotien kanssa tehtävä yhteistyö. Opettaja on velvollinen antamaan tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä oppilaalle itselleen ja hänen huoltajilleen riittävän usein. Opettajan tulee myös kysyttäessä antaa tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioimalla opetusta on mahdollista kehittää ja suunnata opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisiksi.

Maskun kunnan perusopetuksessa käytettävät todistukset:

Luokka-asteet 1 ja 2: arviointikeskustelu ja lukuvuositodistus.

Luokka-asteet 3-6: arviointikeskustelu / välitodistus ja lukuvuositodistus.

Luokka-asteet 7-9: jaksotodistukset sekä päättötodistus.

Luokka-aste 7: Vanhempainvartin yhteydessä pidetään myös arviointikeskustelu.

Luokka-aste 8: Arviointikeskustelu tammikuun loppuun mennessä.

Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-3 ja siitä eteenpäin sanallista / numeerista.

 

Maskun kunnassa toteutettava opintojen aikainen arviointi

Oppimisen arviointi jakautuu opiskelun aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opiskelun aikainen arviointi on luonteeltaan formatiivista oppimisprosessin aikaista laadullista, kuvailevaa, oppimisen esteitä analysoivaa ja oppimista edistävää arviointia.

Oppilaan saama arviointi kohdistuu oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointiin, ja perustuu aina opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi ja palautteen antaminen suunnitellaan oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioiden. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajien tehtävä on varmistaa, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Näin oppilaiden on mahdollista pohtia ja arvioida omaa oppimistaan suhteessa tavoitteisiin sekä kehittyä mainituissa taidoissa.

Oppilaan oppimisen tukemiseksi arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja päivittäiseen opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Jatkuvan arvioinnin painopiste on ohjaavuudessa ja kannustavuudessa sanallisine arvioineen ja palautteineen. Itsearvioinnin taitoja pyritään edistämään ohjaamalla oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan, mutta samalla tarkastelemaan realistisesti oppimisensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

Oppimaan oppimisessa korostuu myös vertaisarvioinnin merkitys. Oppilaita ohjataan antamaan kannustavaa suullista palautetta toisilleen. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä konkreettisemmin keinoin ja yksinkertaisimmilla kysymyksenasetteluilla pyritään kehittämään itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Ylemmillä luokilla pyritään itseohjautuvuuteen oman työn reflektoinnissa.

Työskentely arvioinnin kohteena

Maskun kunnassa asetetaan oppilaan työskentelylle seuraavia tavoitteita, jotta oppimisprosessi tulee oppilaalle näkyväksi ja sitä kautta edistää hänen työskentelytaitojensa kehittymistä. Oppilaan työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineiden arviointiin.

  • Työvälineistä huolehtiminen

  • Oppimistehtävistä huolehtiminen

  • Oma-aloitteellisuus tehtävissä

  • Keskittyminen ja tarkkaavaisuus

  • Yhteistyötaidot

  • Tuotteliaisuus ja ahkeruus

  • Työn jälki

  • Taito hakea tietoa, yhdistää ja soveltaa sitä monialaisesti.

  • Taito arvioida tietolähteiden luotettavuutta

  • Taito suunnitella omaa työtä

  • Taito suunnitella omaa ajankäyttöä

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Maskun kunnassa asetetaan käyttäytymiselle seuraavia tavoitteita. Tavoitteilla on tarkoitus kehittää oppilaan omaa sekä ryhmän käyttäytymistä. Ohjatakseen oppilasta näiden tavoitteiden suuntaan arvioinnissa voidaan käyttää itse- ja vertaisarviointia. Käytettävässä arvioinnin välineessä huomioidaan oppilaan ikä ja kehitysvaihe.

1) Itsensä ja muiden kunnioittaminen

– jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden arvostaminen

– toisten hyväksyminen

– rehellisyys

– vastuu omasta ja yhteisön hyvinvoinnista

– yhteistyökyky ja halu auttaa toisia

– hyvät tavat ja kohteliaisuus

– asiallinen ja tilanteeseen sopiva kielenkäyttö

2) Hyvän työympäristön vaaliminen

– yhteisöllisyyden kunnioittaminen

– vastuu ympäristöstä ja yhteisistä tiloista

– yhteisestä tekemisestä ja työrauhasta huolehtiminen

– toisten oman sekä muiden kanssa jaetun omaisuuden arvostaminen

3) Sääntöihin sitoutuminen

– koulun järjestyssääntöjen tunteminen ja noudattaminen

– muiden koulussa sovittujen sääntöjen noudattaminen

Käyttäytymisen arvosanat

10 

Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet erinomaisesti, kun hän

  • suhtautuu kaikkiin ihmisiin kunnioittavasti ja avuliaasti

  • vahvistaa omalla toiminnallaan luokan ja koulun yhteishenkeä

  • vaalii hyviä tapoja

  • on sitoutunut yhteisiin sääntöihin, tavoitellen aktiivisesti hyvää työympäristöä

9

Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet kiitettävästi, kun hän

  • suhtautuu toisiin ihmisiin kohteliaasti

  • tekee aktiivisesti yhteistyötä

  • noudattaa hyviä tapoja

  • on sitoutunut yhteisiin sääntöihin

8

Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet hyvin, kun hän

  • suhtautuu toisiin ihmisiin positiivisesti

  • on yhteistyökykyinen

  • tuntee hyvät tavat ja pyrkii noudattamaan niitä

  • noudattaa yhteisiä sääntöjä

7

Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet tyydyttävästi, kun hän

  • tarvitsee ajoittain ohjausta suhtautumisessa toisiin ihmisiin

  • tekee yhteistyötä ohjatusti

  • hyväksyy hyvät tavat käyttäytymisensä tavoitteeksi

  • noudattaa yhteisiä sääntöjä useimmiten

6

Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet kohtalaisesti, kun hän

  • tarvitsee usein ohjausta suhtautumisessa toisiin ihmisiin

  • suhtautuu yhteistyöhön välinpitämättömästi tai kielteisesti

  • ei pyri noudattamaan hyviä tapoja

  • rikkoo yhteisiä sääntöjä toistuvasti

5

Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet välttävästi, kun hän

  • osoittaa jatkuvaa kielteisyyttä toisia ihmisiä kohtaan

  • ei useimmiten kykene yhteistyöhön

  • kieltäytyy noudattamasta hyviä tapoja ja yhteisiä sääntöjä

  • käyttäytyy tavalla, joka vaatii oppilashuollollisia toimenpiteitä

4

Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti, jolloin käyttäytymisen arvosana on hylätty.

  • Oppilaan tilanne vaatii välittömiä oppilashuollollisia toimenpiteitä

Opetuksen tuen kolmiportainen malli

Maskun kunnan perusopetuksen oppimisen tuen vaiheet 

Oppimisen ja koulunkäynnin riittävä ja oikea-aikainen tuki on jokaisen oppilaan oikeus. Tukea tarjotaan osana jokapäiväistä perusopetusta moniammatillisen yhteistyön puitteissa. Perusopetus on avointa, yhteisöllistä ja psyykkisiä perustarpeita tukevaa. Maskussa yhteisöllisyyttä lisätään mm. kerhotoiminnalla ja opettajien yhteistyöllä sekä tarpeen mukaan opetusryhmien joustavalla muuntelulla. Opettaja saa tietoa opetusryhmästä ja oppilaista havainnoimalla, ohjauksellisin keskusteluin sekä oppilaiden näyttöjen perusteella. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus antaa näyttöjä osaamisestaan monipuolisin ja joustavin koejärjestelyin.

Maskun kunnan perusopetuksessa annettava yleinen tuki 

Yleisessä tuessa oppilaalle tarjotaan seuraavia tuen muotoja:

  • opetuksen eriyttäminen

  • joustava opetusryhmien muodostaminen

  • tukiopetus

  • osa-aikainen erityisopetus

  • erityisoppimateriaali

  • oppimissuunnitelma (voidaan tarvittaessa laatia)

  • oppilashuoltotyö

  • koulukuraattori- ja psykologipalvelut

  • kouluterveydenhuolto

Luokanopettaja/-valvoja tukee ja seuraa oppilaan koulunkäyntiä ja huolehtii yhteydenpidosta huoltajiin oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Jos yleisen tuen tukimuodot eivät riitä, siirretään oppilas tehostetun tuen piiriin.

Maskun kunnan perusopetuksessa annettava tehostettu tuki 

Mikäli oppilaan saama yleinen tuki ei riitä, hänet siirretään tehostetun tuen piiriin. Alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa aineenopettaja ja luokanvalvoja yhdessä laativat oppilaasta pedagogisen arvion yhteistyössä erityisopettajan kanssa.

Pedagogisen arvion perusteella päätetään moniammatillisesti, siirtyykö oppilas tehostetun tuen piiriin vai jatkaako yleisessä tuessa. Luokanvalvoja yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa laatii pedagogisen arvion pohjalta oppimissuunnitelman, joka käsitellään aina myös oppilaan ja huoltajien kanssa. Tehostettuun tukeen siirryttäessä tehdään aina oppimissuunnitelma.

Maskun kunnan perusopetuksessa annettava erityinen tuki 

Jos tehostettu tuki ei riitä, siirretään oppilas erityisen tuen piiriin. Erityiseen tukeen siirrettäessä on laadittava aina pedagoginen selvitys, hankittava asinantuntijalausunto ja se käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Erityiseen tukeen siirtyminen on aina hallinnollinen päätös, jonka tekemisestä vastaa opetuksen järjestäjän edustaja hyvää hallintotapaa noudattaen.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinnasta vastaa oppilasta opettava opettaja/erityisopettaja yhteistyössä muiden opettajien ja huoltajien kanssa. HOJKS laaditaan / päivitetään erityisen tuen oppilaille joka luokka-asteella. HOJKS-asiakirjaa muokataan tuen tarpeen muuttuessa ja asiakirjan seurannasta ja arvioinnista vastaa luokanopettaja/erityisopettaja. Erityisopettaja/luokanopettaja vastaa HOJKSiin kirjattujen opetuksen kannalta oleellisten tietojen tiedoksi saattamisesta oppilasta opettaville opettajille.

Asiakirjat

Pedagoginen arvio: Laaditaan, kun oppimisen yleinen tuki ei enää riitä ja arvioidaan tarvetta tehostetun tuen aloittamiselle. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti ja tehdään (tarvittaessa) tehostetun tuen päätös. Asiakirjaan merkitään päivämäärä, jolloin tuen aloittamista on käsitelty moniammatillisesti esim. koulun pedagogisessa ryhmässä tai tuen aloittamisesta on konsultoitu koulupsykologia. Päätös tehostetun tuen alkamisesta pitää ilmoittaa koulusihteerille Wilma- tai sähköpostiviestillä.

Oppimissuunnitelma: Laaditaan, kun lapsen tehostettu tuki aloitetaan. Oppimissuunnitelmaan kuvataan miten, millaista ja kenen toimesta tehostettua tukea annetaan. Oppimissuunnitelma laaditaan syyslukukauden aikana ja sen toteutumista seurataan kevään arviointikeskusteluissa. (Yläkoulussa oppimissuunnitelma voidaan laatia myös yleisen tuen piirissä, jos sillä katsotaan olevan oppilaan oppimista edistävä vaikutus.)

Pedagoginen selvitys: Laaditaan, kun tehostettu tuki ei enää riitä ja arvioidaan tarvetta erityisen tuen tarpeelle. Oppiaineen yksilöllistäminen vaatii aina uuden pedagogisen selvityksen laatimisen. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisesti esimerkiksi koulun pedagogisessa ryhmässä. Huoltajat hakevat lapselleen erityisen tuen päätöstä lomakkeella ”Hakemus erityisen tuen päätöstä varten”. Sivistysjohtaja tekee hakemuksen, pedagogisen selvityksen sekä mahdollisten muiden lausuntojen perusteella erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen päätös on hallinnollinen päätös, josta voi valittaa.

Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan yksittäisen oppiaineen yksilöllistämistä varten tehdään pedagoginen selvitys oppiaineesta. Pedagogisen selvityksen-lomakepohja löytyy Wilmasta tuki-välilehdellä. Päätöksen oppiaineen yksilöllistämisestä tekee rehtori. Yksittäisen oppiaineen yksilöllistäminen vaatii aina erityisen tuen päätöksen.

HOJKS: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan, kun lapsen erityinen tuki aloitetaan. HOJKS:ssa kuvataan miten lapsen opetus järjestetään, opetuksen tavoitteet, menetelmät, apuvälineet ja seuranta. HOJKS laaditaan syyslukukauden aikana ja sen toteutumista seurataan kevään arviointikeskusteluissa.

 

Erityisen tuen tarkistaminen 2. ja 6 luokan jälkeen: Erityisen tuen oppilaiden tuen tarve tulee tarkistaa 2. ja 6 luokan jälkeen. Tuen tarkistamista varten päivitetään oppilaan henkilökohtainen opetussuunnitelma eli HOJKS. Päätös erityisen tuen jatkumisesta / loppumisesta on rehtorin hallinnollinen päätös, josta voi valittaa.

Pedagoginen selvitys tai arvio tuen purkamiseksi: Mikäli oppilaalla ei enää ole tehostetun tai erityisen tuen tarvetta tulee oppilaan saama tuki purkaa. Tuen purkamiseen käytetään Wilmassa olevaa pedagogista selvitystä (erityisen tuen purkaminen) tai pedagogista arviota (tehostetun tuen purkaminen). Tehostetun tuen purkaminen käsitellään moniammatillisesti pedagogisessa ryhmässä.

Tukiopetus

Tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan oppilaalle, jolla on tilapäisesti tai pysyvämmin tarvetta kerrata ja harjoitella jo tunnilla läpi käytyjä asioita. Esimerkiksi sairauden takia opinnoissa väliin jääneet työt voidaan korvata tukiopetuksella. Sairaslomallakin huoltajan on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tukemaan lastaan niin, ettei koulutyössä synny jälkeen jäämistä.


Erityisopetus

Peruskoululain 3:n pykälän mukaan opetus ja kasvatus on peruskoulussa järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Erityisopetusta voidaan antaa yleisopetuksen ryhmässä tukipalveluina (tukiopetus, tukihenkilöt, koulunkäyntiavustajat, samanaikaisopetus jne.), osa-aikaisena erityisopetuksena, jolloin oppilas saa yksilöllisesti määriteltävän osan koulunkäyntiajastaan erityisopetusta oman perusopetusryhmänsä ulkopuolella tai erityisluokassa.

Laaja-alaista erityisopetusta lukuvuonna 2019-2020 annetaan Seikelässä yhteensä 12 tuntia viikossa. Opetusta annetaan ennen koulupäivää, sen aikana tai oppituntien jälkeen. Erityisopetusjärjestelyistä sovitaan koulun omien erityisluokanopettajien (Miia, Theresa ja Katja) ja oman luokanopettajan kanssa.

Lukuvuonna 2019-2020 laaja-alaiset tunnit on jaettu seuraavasti:

1. luokka: Theresa Iisalo

2. luokka : Katja Välimäki ja Miia Rauhanen

3. luokka: Miia Rauhanen

4. luokka: Katja Välimäki

5.-6.  luokka: Katja Välimäki (ai) ja Miia Rauhanen (ma)

Seikelän koulussa toimivissa pienryhmissä annetaan mm. kielihäiriöt huomioivaa opetusta ja opetusta yksilöllistetyn oppimäärän tarpeessa oleville oppilaille Maskun kunnan alueelta. Oppilaille, joilla on sopeutumisvaikeuksia normaaliluokassa, tarjotaan pienryhmäopetusta Kurittulan koulussa.

Opettajina toimivat erityisluokanopettajat:

Miia Rauhanen 34c  044 7388 336

Theresa Iisalo 56c  044 7388 339

Oppilas- ja opiskelijahuolto

Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

Maskun kunnan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 

Opetussuunnitelman mukaisella oppilashuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään kouluyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat.

Opetussuunnitelmassa kuvataan koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien perusrakenne ja suunnitelmien yhteiset osuudet. Näin turvataan riittävä yhdenmukaisuus kunnan kaikissa kouluissa. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto toteutuu kaikissa kouluissa ja esiopetusyksiköissä. Opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon kuvaus perustuu Akseli-kuntien hyväksymään Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.Oppilashuoltosuunnitelma

Maskun kunnan perusopetuksen oppilashuoltopalvelut 

Maskun kunnassa koulujen käytössä on koulujen oman opettajakunnan lisäksi kouluittain nimetyt koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä viikoittain kouluilla päivystävä kouluterveydenhoitaja. Oppilashuolto toimii seuraavan jaottelun mukaisesti:

1. Oppilashuollon ohjausryhmä (Akseli -kuntien yhteinen) eli ”kunta-/aluetaso

  • Vastaa koulutuksen järjestäjän oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta, arvioinnista ja resursseista

  • Ryhmän jäsenet: kuntien koulujen edustajat, Akselin edustajat (kuraattori, sosiaalitoimi, kouluterveydenhuolto), poliisi, Raision lasten – ja nuorisopsykiatria, jne.

  • Kokoontuu arviolta kerran lukuvuodessa

  • Vastuualueena lainmukaiset tehtävät

2. Oppilaitoskohtainen yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä opiskeluhuolto eli ”koulukohtainen taso

  • Tavoitteena hyvinvoiva kouluyhteisö. Kohteena voi olla esimerkiksi koko luokka, muu ryhmä tai koko yhteisö.

  • Ryhmän jäsenet: koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, rehtori tai vararehtori, yläkoulun oppilaanohjaajat, oppilaskunnan edustaja, vanhempainyhdistyksen edustaja, aineenopettaja, erityisopettaja, luokanopettaja sekä vierailevat asiantuntijat.

  • Kokoontuu tarpeen mukaan arviolta vähintään kerran lukukaudessa.

  • Vastaa oppilaitoksen ennaltaehkäisevästä oppilashuoltotyöstä ja oppilaitoksen hyvinvoinnin kehittämisestä mm. seuraavasti:

 

  • Tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mielenterveyttä edistävät toimet.

  • Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet.

  • Opintoja edistävät toimet.

  • Koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti.

  • Terveelliset elintavat ja vireyttä lisäävät toimet.

  • Koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet.

  • Opiskelijoiden osallisuutta lisäävät toimet.

  • Vanhempien osallisuutta lisäävät toimet.

  • Yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

3. Asiantuntijaryhmä eli ”yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyn- taso

    - Tapauskohtaisesti koollekutsuttava moniammatillinen asiantuntijaryhmä

  • Huolehtii yksittäisten oppilaiden tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeiden selvittämisestä ja järjestämisestä

  • Kutsutaan koolle silloin ja sillä kokoonpanolla kuin yksittäistapaus vaatii

  • Moniammatillinen ryhmä valmiustilassa arviolta kerran kuukaudessa

  • Ryhmään voi kuulua: oppilas, huoltaja, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, opettaja, erityisopettaja, rehtori tai muu asiantuntija

  • Vaatii oppilaan ja huoltajan suostumuksen (lupalomake)

  • Asiat kirjataan salassapidettävään rekisteriin oppilashuoltokertomuksena

- Tapauskohtaisesti koollekutsuttavan moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoaminen

  • Huoli oppilaan hyvinvoinnista herää. Tämä kuuluu kaikille työyhteisön aikuisille.

  • Yhteys oppilashuollon edustajaan, esimerkiksi kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan.

  • Oppilashuollon edustaja arvioi oppilaan tilanteen yhdessä ”ilmoittajan” kanssa. Yhteinen pohdinta siitä, keitä kutsutaan mahdollista palaveria varten.

  • Sovitaan,kuka kutsuu ryhmän koolle.

  • Ilmoitetaan palaverista huoltajalle ja muille osallistujille.

  • Oppilas voi kieltää, jos ei halua jotain henkilöä palaveriin mukaan.

  • Palaverin aikana täytetään asiaan liittyvä lomake.

  • Henkilö, joka ilmoittaa huolesta ja aloittaa prosessin, täyttää oppilaskohtaiseen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen liittyvän lomakkeen/ muistion. Kyseinen vastuuhenkilö lähettää huoltajille tämän lomakkeen/muistion. Koululle jää yksi kappale.

Koulukuraattori

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii kasvatus- ja opetustyön tukena perusopetuksen ala- ja yläluokilla. Koulukuraattori edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä toimimalla oppilaan, hänen vanhempiensa, kouluyhteisön ja eri viranomaisten kanssa. Kuraattorin toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään oppilaiden ongelmia tukemalla heidän psyykkistä ja sosiaalista kasvua sekä kehitystä.

Oppilaat ja huoltajat voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin keskustellakseen erilaisista koulua, kotia, toveripiiriä ja vapaa-aikaa koskevista asioista. Myös koulun henkilökunta sekä muut viranomaistahot voivat ohjata oppilaan koulukuraattorin palveluihin. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppilasta sekä hänen perhettään koulun ulkopuolisiin palveluihin ja toimii yhteistyössä eri palvelupisteiden kanssa. Hän kuuluu yhtenä jäsenenä koulun oppilashuoltoryhmään.

Seikelän koulussa koulukuraattori Veera Lilja on tavattavissa pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Puhelimitse hänet tavoittaa 044 4357 842 tai sähköisesti veera.lilja(at)soteakseli.fi tai Wilman kautta.

Koulupsykologi

Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on opiskelijoiden koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Vastaanotolle voi tulla keskustelemaan erilaisista mieltä painavista asioista, kuten ongelmista opiskelussa, kotona tai kavereiden kanssa. Tavallisimpia syitä psykologille tullessa ovat mm. ihmissuhdevaikeudet, mielialaongelmat, jännittäminen ja erilaiset elämän muutokset. Tarvittaessa psykologi antaa tietoa auttavista tahoista ja ohjaa niihin. Psykologin työhön kuuluvat mm.

lyhyet kasvatuskeskustelut perheiden kanssa (ohjaus perheneuvolaan, jos enemmän tarvetta)

 lasten omat tukikäynnit

 opettajien konsultointi

 yksilötutkimukset (tiedollis-taidollisen tason arviointi esim. oppimisvaikeuksien yhteydessä)

 opiskeluhuoltoryhmiin osallistuminen

 yhteistyö kuraattorien kanssa (esim. ryhmien vetäminen)

 terveydenhoitajien konsultointi

 vanhempainiltoihin osallistuminen tarvittaessa

 lukio- ja ammattikouluikäisille tukikeskustelut, oppilashuoltoon osallistuminen tarvittaessa

 kriisityöhön osallistuminen

 säännöllinen yhteistyö sosiaalihuollon kanssa

 yhteistyö TYKS poliklinikoiden ja perheneuvolan kanssa

 alueen psykososiaalisten palveluiden kehittämiseen osallistuminen

Uuden oppilas -ja opiskelijahuoltolain myötä koulupsykologin työn painopiste on aiempaa enemmän yhteisöllisessä työssä, johon kuuluu esimerkiksi opettajien konsultointi, luokkien hyvinvoinnin edistäminen ryhmätasolla, nivelvaiheiden suunnittelu ja koulun hyvinvointiryhmiin osallistuminen. Jotta psykologiresurssit voidaan kohdentaa uuden lain hengen mukaisesti, toimintakulttuuri painottuu entistä vahvemmin yhteisöllisen ryhmätason työskentelyksi. Yksilötasolla tehdään vain välttämättömät tutkimukset. Tutkimuksista ja lausunnoista vapautuvaa resurssia siirretään yhteisölliseen työhön.

Seikelän koulun koulupsykologina on Anna Grönlund. Anna on Seikelässä usein torstaisin. Hänet tavoittaa numerosta 044 435 702, osoitteesta anna.gronlund(at)soteakseli.fi tai Wilman kautta.

Terveydenhuolto

Kouluterveydenhoitaja Jaana Lehtonen on pääsääntöisesti tavattavissa Seikelässä maanantaisin ja perjantaisin. Hänen tavoittaa numerosta 044 435 7571 (soittoaika 12.30-13) tai jaana.lehtonen (at)soteakseli.fi   http://www.soteakseli.fi/

Koululääkärille voi varata soittopyynnön terveyskeskuksesta Perusturvakuntayhtymä Akseli (02) 447 7000.

Lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon asiakkaaksi aloittaessaan alakoulun ensimmäisen luokan. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä lasten ja nuorten terveen kasvun, kehityksen tukeminen sekä koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen yhteistyössä oppilaan, perheen ja koulun kanssa.

Kouluterveydenhuolto tarkoittaa mm. koululääkärin ja kouluterveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia, kontrollikäyntejä, terveyskasvatustunteja ja oppilaskohtaisia neuvotteluja. Määräaikaistarkastuksissa otetaan puheeksi mm. kotitilanne (väkivalta/fyysinen kurittaminen, vanhempien alkoholin/ päihteiden käyttö ym).

Turvallisen ja terveellisen kouluympäristön ja työolojen seurantaan osallistuminen on tärkeä osa koululaisten terveydenhoitoa.

Kouluterveydenhuollon tehtävä on osallistua oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa. Erityisen tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukea järjestämään resurssien mukaisesti. Kouluterveydenhuolto osallistuu yhdessä perheen ja koulun kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oppilaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien sovittamiseen yhteen koulutyön kanssa.

Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito, lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhreiksi joutuneiden ensiapu ja hoito. 


Oppilaan huoltaja vastaa sairastuneen lapsen tai nuoren hoidosta, sairaanhoidon järjestämisestä ja hoitoon viemisestä.
Koulutapaturmien hoito terveyskeskuksessa on maksutonta. Koulutapaturmilla tarkoitetaan koulutyön aikana tai koulumatkalla tapahtuneita tapaturmia.

Koululääkäri

Kouluterveydenhuollon lääkärin vastaanottoajat ovat pääsääntöisesti laajoja terveystarkastuksia varten. Ajanvaraus koululääkärille määräaikaistarkastuksia varten tapahtuu oman koulun/oppilaitoksen terveydenhoitajan toimesta. Huoltajien toivotaan osallistuvan peruskoulun oppilaiden lääkärintarkastuksiin.

Koulutapaturmat

Koulutapaturman sattuessa opettaja ohjaa oppilaan ensisijaisesti kouluterveydenhoitajan luokse tai terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle. Tapaturmavakuutus korvaa julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia.

Mikäli huoltaja on joutunut kuljettamaan lasta terveyskeskukseen, matkakustannuksista voidaan anoa korvausta koululta jälkikäteen. Jos lapsi tarvitsee koulutapaturman takia taksikuljetusta koulumatkoille, lääkärintodistus tulee toimittaa koulun rehtorille välittömästi. Alakouluissa koulu huolehtii taksikuljetuksen järjestämisestä ja kuljetukset pyritään sovittamaan mahdollisuuksien mukaan koulutaksikuljetusten aikatauluihin.

Ohjeita tarttuvista taudeista

Oppilaan sairastuessa äkilliseen tartuntatautiin (flunssa, nuha-kuume, nielu-tulehdus, rokot) hänelle on suotava RIITTÄVÄSTI AIKAA toipua taudistaan ennen kouluun palaamista. Toipilasvaiheessa kouluun tuleminen voi usein johtaa lisätartuntojen saamiseen ja seurauksena saattaa olla pitkäaikaisia vaikeita jälkitauteja.

Suositukset koulusta poissaoloajaksi tartuntatauteja sairastaneelle oppilaalle:

  • Nuhakuume/influenssa:yksi kuumeeton päivä Tulirokko: Lääkärin määräyksen mukaan. Yleensä 1 vrk lääkityksen aloittamisesta. Vesirokko: 5 vrk rakkuloiden puhkeamisesta, jos muuten vointi on hyvä. Salmonellataudit: Lääkärin määräyksen mukaan

  • Täit ja syyhy: Ota yhteys kouluterveydenhoitajaan hoito-ohjeiden saamiseksi ja poissaolojen selvittämiseksi.

Suun ja hampaiden hoito

Seikelän koulun oppilaat hoidetaan Maskun hammashoitolassa www.soteakseli.fi

Ajanvaraus kaikkiin Akselin hammashoitoloihin numerosta (02) 447 7700.

Ma-pe klo 8 - 15.30. Säryt mielellään klo 8-10, muu ajanvaraus klo 10 jälkeen

Seikelän yhteyshenkilö shg Laura Taalikka

Sairauden tai muun esteen sattuessa tulisi hammashoitoaika peruuttaa mahdollisimman pian. Oppilas tai huoltaja varaa itse uuden ajan!

Oppilaat kutsutaan tarkastukseen yksilöllisen tarpeen mukaan joko suuhygienistille tai hammaslääkärille.  Hammaslääkärin tekemän tutkimuksen yhteydessä jaetaan kotiin vietäväksi selvitys lapsen suun terveydestä sekä kotihoito-ohjeet.

HUOM! Pitkäaikaissairauksista, lääkityksistä yms. tiedottaminen hammashoitolaan on tärkeää! (esim. astma, diabetes, reuma)

 

Terveyskasvatusoppitunteja suun terveydestä pidetään 1, 3 ja 5-luokille sekä mahd. resurssien mukaan myös muille.

Oppilaan huoltaja voi olla puhelimitse yhteydessä hammashoitolaan mikäli ilmenee suun terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä!

Hammaslääkärikäynti ei ole kouluaikaa ja tapahtuu taksimatkoineen huoltajan vastuulla. Halutessaan voivat huoltajat hoitaa kuljetuksen itse ja mennä mukaan hammaslääkärireissulle. Huoltajan halutessa hammashuolto järjestää taksikyydin koulusta terveyskeskukseen ja takaisin.

Kiireellinen hammashoito

Hammastapaturman sattuessa on otettava yhteyttä hammashoitolaan lisäohjeiden saamiseksi.

Särkytapaukset ja ensiapuluonteinen hoito pyritään suorittamaan Akselin hammashoitoloissa päivystysajoilla arkisin klo 8.00-16.00, ajanvaraus klo 8.00- 15.30 p.02-4477700.

Muina aikoina päivystys tapahtuu T-sairaalan yhteispäivystyksessä, osoitteessa Savitehtaankatu 1, Turku. Päivystykseen hakeudutaan tekemällä ajanvaraus puhelimella samana päivänä arkisin klo 15.30–18.00 ja lauantaisin, sunnuntaisin sekä arkipyhinä klo 9.00–11.00. Ajanvarauspuhelin 02 3131 564. Muina aikoina virka-ajan ulkopuolella saa äkillisiin vaivoihin neuvontaa ja hoitoonohjausta T-sairaalan päivystyksen puhelinneuvonnasta 02 313 8800.

Oikomishoito

Oppilaat joilla todetaan oikomishoidon tarvetta kutsutaan oikojalle. Oikomishoito tapahtuu Mynämäen hammashoitolassa. Kuljetus tapahtuu huoltajien toimesta. Huoltajilta pyydetään kirjallinen sitoumus hoitoon ennen oikomishoidon aloitusta.

Erikoishoito

Erikoishoidot kuten vaikeampien tapaturmien hoito ja suukirurgisten tapausten hoito annetaan TYKS:n hammas- ja suusairauksien poliklinikalla terveyskeskushammaslääkärin lähetteellä. Hoidosta peritään poliklinikkamaksu/käyntikerta.

 
 
 
 
 

Seikelän koulu

Lietsalantie 33 

21250 Masku